Karate

384015-pretty-young-girl-in-a-karate-pose-on-black-background

Karate on näkökulmasta riippuen taidetta, henkistä kehitystä, taistelulaji tai itsepuolustusmenetelmä. Toisaalta se on myös liikuntalaji, jossa käytetään monipuolisesti koko kehoa ja pidetään yllä yleiskuntoa. Lajin harrastaja on nimeltään karateka, ja karatekojen erivärisistä vöistä erottaa heidän taitotasonsa sekä sen, kuinka kauan he ovat lajia harrastaneet. Asuna on valkoiset puuvillahousut ja kimono, mikä on yleistä Kaakkois-Aasiasta peräisin olevien lajien keskuudessa.

Lajin historiaa

Karate on peräisin Japanista, jossa se kehittyi aseettomien munkkien taistelutaitojen ja Ryukyu-saarten alkuperäiskansojen taistelulajien yhdistyessä. Japaninkielinen sana tarkoittaa tyhjää kättä, sekä konkreettisesti (saarten asukkailla ei ollut lupaa käyttää aseita) että vertauskuvallisesti (taidon ja voiman lisäksi karatekan tulee kehittää tyhjää ja avointa mieltä.) Laji alkoi levitä Japanissa 20-luvuilla, ja maailmanlaajuiseen suosioon se nousi 60- ja 70-luvuilla suosittujen elokuvien kautta. Suomessa karatea on opetettu jo vuodesta 1967.

Ei vain voimalaji

Elokuvissa näkee karatekan murskaavan tiiliä tai puuta paljain käsin. Tämä on kuitenkin vain keino testata tekniikoiden toimivuutta. Ennen kaikkea karatessa kehitetään nopeutta, tasapainoa ja taitoja. Voima ja fyysinen kunto luonnollisesti lisääntyvät säännöllisen harjoittelun myötä, mutta karaten ytimessä on kyky reagoida vastustajan liikkeisiin ja tilanteisiin nopeasti. Taitava ja pitkälle kehittynyt karateka kykenee voittamaan itseään vahvemman ja suuremman vastustajan. Monien aasialaisten perinteiden tapaan myös karatessa korostetaan perinteitä, kurinalaista koulutusta sekä henkistä kehitystä.

Posted in Blogi

Kung fu

Kung fu on kiinalainen termi oppimiselle ja pitkäjänteiselle harjoittelemiselle, mutta sitä käytetään myös nimikkeenä kiinalaisille taistelulajeille. Alun perin kung fu ei ollut vain taistelulaji, vaan siinä korostettiin henkisten ja fyysisten ominaisuuksien harjoittamista ja vahvistamista.

Buddhamunkkien hyödyntämä itsepuolustuslaji

Kiinassa on temppeleitä, joissa buddhalaiset munkit ovat omaksuneet harjoitteita parantaakseen terveyttään ja keskittymiskykyään, sekä aikanaan puolustamaan itseään rosvoja ja muita vihollisia vastaan. Tunnetuin buddhalaismunkkien temppeli, jossa kung futa harjoitetaan, on Shaolin temppeli. Suurin osa kung fun harjoitteista on kuitenkin kehittynyt temppelien ulkopuolella.

Kung fun tekniikoita

Kung fun tyylit poikkeavat paljon toisistaan. On tyylejä, joissa akrobatia on suuressa roolissa, toisessa suuntauksessa keskitytään enemmän aseiden käsittelyyn, liikesarjoihin tai käsitekniikoihin. Nimensä monet tyylit ovat saaneet eläinten mukaan kuten lohikäärme, tiikeri tai kurki. Näissä tyyleissä pyritään imitoimaan kyseisen eläimen toimintaa, kuten liikeratoja ja hyökkäämistä. Tekniikat vaihtelevat potkuissa, lyönneissä, heitoissa, pariharjoituksissa, sekä lukkoliikkeissä.

On myös tyylisuuntia, joissa kung fu -mestarit ovat olleet lääkäreitä, jolloin tyylissä anatomialla ja kiinalaisella lääketieteellä on ollut osansa. Näissäkin tyyleissä on keskenään suuria eroja riippuen siitä, korostetaanko liikkeiden teknistä puhtautta vai kamppailuvalmiutta.

Kung Fu elokuvissa

Maailmalle tunnetuksi kung fu on tullut näyttelijöiden Bruce Leen ja Jackie Chanin mukana. Bruce Leen harrastajat muistavat myös lajin kehittäjänä, joka loi uuden tyylisuunnan nimeltään Jeet Kune Do. Näyttelijän tunnetuimmaksi kung fu -elokuvaksi jäi Enter the Dragon, joka ilmestyi vai päiviä Leen menehtymisen jälkeen.

Posted in Blogi

Judo

Judo on japanilainen kamppailulaji, joka juontaa juurensa jujutsuun. Vuonna 1882 perustettiin Japanissa ensimmäinen judokoulu Jigoro Kanon toimesta. Kano kehitti lajia jujutsun tekniikoiden pohjalta sekä korosti ruumiillisen hyvinvoinnin ja henkisen kehittymisen merkitystä.

Judon perusideana on käyttää vastustajan massaa ja voimaa häntä itseään vastaan. Judossa on kolme pääperiaatetta: maksimaalinen teho, yhteinen hyvä sekä joustavuus. Maksimaaliset tehon periaatteessa harrastajaa opetetaan käyttämään tilanteen vaatima voima, sekä maksimoimaan voimasta saatava hyöty. Yhteinen hyvä tarkoittaa, että kilpakumppania ei vahingoiteta ja loukkaantumisia pyritään kaikin keinoin välttämään. Tämän vuoksi muun muassa heittosuorituksissa heittäjä tukee heitettävän alastuloa. Jigoro Kano piti nöyryyttä tärkeänä osana judoa ja koki, että parhainkaan judoka ei saanut olla ylimielinen.

Judo koostuu tekniikoista, joita ovat heitot, sidonnat, käsilukot ja kuristukset. Heittoja on viittä eri tyyppiä, jotka ovat käsiheitot, jalkaheitot, lonkkaheitot, sekä selälleen ja kyljelleen tehtävät uhrautumisheitot. Judon otteluaika on miehillä viisi minuuttia ja naisilla neljä. Jos pisteet ovat ottelun lopussa tasan, ensimmäisenä seuraavan pisteen suorittanut voittaa. Judon eri tekniikat ovat pisteytettyjä ja ottelun voi voittaa ennenaikaisesti esimerkiksi 10 pisteen ippon heitolla.

Judogi, eli judopuku on vahvaa valkoista tai sinistä puuvillaa, jonka takki pysyy kiinni vyöllä. Lajin tekniikoiden vuoksi on tärkeää että kangas kestää vetämistä, joten judogi on esimerkiksi karateasua (karategia) vahvempi. Judossa vöiden värillä osoitetaan harrastajan taso, ja uuden tason saavuttaminen tarkoittaa tasokokeen läpäisemistä.

Posted in Blogi

Capoeira

Capoeira on afrikkalaisbrasilialainen kamppailulaji, joka ensi näkemältä muistuttaa enemmänkin tanssia, jossa musiikki ja akrobaattiset liikkeet sulautuvat yhteen. Capoeira sai alkunsa Brasiliassa, jossa afrikkalaisjuuret omaavat alkuperäiskansalaiset harrastivat kyseistä kamppailulajia.

Capoeira on tunnettu nopeista ja monipuolisista akrobaattisista liikkeistään, joissa käytetään sekä käsiä että jalkoja. Laji vaatii melkoisesti notkeutta ja voimaa, ja muistuttaa hyvin paljon tanssia erilaisten potkujen ja muiden liikkeiden sekoituksena. Capoeiraa harrastetaan perinteisen berimbau-musiikin säestämänä.

Brasilia tunnetaan afrikkalaisorjistaan. 42 % afrikkalaisorjista maailmanlaajuisesti aikoinaan päätyi Brasilian sokeri- ja puuvillaplantaaseille orjatyöhön. Orjana työskennelleet afrikkalaiset toivat omat tapansa ja kulttuurinsa uuteen maailmaan ja näin syntyi myös capoeira. Capoeira oli orjatyöläisten salaharrastus vihollisia (plantaasin omistajia) vastaan ja samalla spirituaalinen tapa päästä edes hetkeksi orjuutta pakoon. Sanotaan, että capoeiran sisältävä tanssillisuus tulee juuri siitä, että orjat halusivat harrastaa salaa kamppailulajeja, jotta oikean paikan tullen pystyivät taistelemaan omistajiaan vastaan. Enemmänkin tanssia muistuttava laji ei herättänyt ihmetystä tai pelkoa orjia kohtaan omistajien keskuudessa.

Capoeiraa harrastetaan ryhmässä ringissä ja sitä kutsutaan ystävällisesi taisteluksi ilman kontaktia. Ringissä olevilla taistelijoilla ja muusikoilla on omat sääntönsä, miten lähteä ja tulla rinkiin. Yleensä ei tehdä suoria potkuja ketään kohti, mutta niitä tehdään malliksi riippuen musiikin rytmistä. Eri capoeira-ryhmillä saattaa olla omat sääntönsä ja joskus taistelusta saattaa tulla väkivaltaistakin.

Capoeira ei ole pelkästään kamppailulaji, vaan pitää sisällään arvoja, kuten kunnioitusta, vastuuntuntoisuutta, turvallisuutta, älykkyyttä ja vapautta.

Posted in Blogi

Krav Maga

Krav Magan nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa kamppailu- tai taistelulajia. Krav Maga on Israelissa käytettävä julkinen kamppailu-/taistelulaji, jota käyttävät muun muassa maan turvallisuus- ja puolustusvoimat.

Krav Maga sisältää erilaisia tekniikoita, joissa taistelija taistelee yhtä tai useampaa kamppailijaa vastaan. Krav Magassa on useita ilman asetta käytettäviä tekniikoita, esimerkiksi potkuja, lyöntejä, repimistä ja kuristamista, mutta myös tekniikoita yhdistettynä erilaisiin aseisiin, kuten puukko, linkkuveitsi, erilaiset puolustuskepit, pullot ja kivet. Krav Maga omaa myös erilaisia tekniikoita, joita voidaan käyttää tulivoimia käyttäviä vihollisia vastaan.

Krav Maga luotiin Israelin armeijalle

Krav Maga sai alkunsa Israelissa vuonna 1940 Imi Lichtenfeldin aikaansaannoksena, joka ennen Israelin valtion syntymistä alkoi opettamaan taistelutekniikoita “klandestino”-juutalaisarmeijalle. 50-luvun alussa Israelin valtion syntymisen jälkeen Krav Magasta tuli julkinen taistelulajitekniikka Israelin armeijalle ja poliisivoimille sekä niiden erilaisille antiterroristi- ja erikoisjoukkojen osastoille. Tämän vuoksi Krav Maga tunnetaan enemmänkin sotilaallisena taistelulajina kuin puolustuslajina.

Sotilasuransa jälkeen Lichtenfeld alkoi opettamaan Krav Magaa uudestaan Israelin yhteisölle, ja tämän seurauksena laji on pikkuhiljaa levinnyt USA:n ja Eurooppaan uutena puolustuslajina.

Perusidea Krav Magassa on hallita uhkatilanne, olla päästämättä vihollista lähelle tai jos vihollinen on jo hyökännyt, saada tilanne hallintaan niin, ettei vihollinen pääsisi hyökkäämään uudestaan. Krav Maga on erittäin hyvä taistelutekniikka suljetuissa ja ahtaissa paikoissa tai useita vihollisia vastaan.

Krav Magan mukaan henkilökohtaisen puolustuksen tulisi olla

* Nopein mahdollinen.
* Kaikkein voimakkain.
* Ajallisesti lyhytkestoinen.
* Tapahtua kaikkein luonnollisimmilla tavoin.
* Kaikkein suorapiirteisin >> jos täytyy paeta, paetaan, jos halutaan jatkaa lyöntejä, lyödään.

Posted in Blogi

Bojutsu

Bojutsu on japanilainen kamppailulaji, jossa käytetään pitkää puista keppiä. Bojutsu usein yhdistetään kobudoon, jota harrastetaan nimenomaan Okinawan saarella Japanissa, tai tunnetumpaan kamppailulajiin, karateen. Useimmat lajien harrastavat treenaavat kaikkia kolmea lajia.

Japanilaisella bojutsulla on useita koulukuntia ja tyylejä riippuen siitä, missä päin Japania lajia harrastettiin. Lajissa käytetty keppi on paikasta riippuen tehty eri materiaaleista ja keppiä kutsutaan eri nimillä, se on eri pituinen ja eri mallinen jne. Riippuen eri maestroista, jotka ovat harrastaneet bojutsua, laji on ominut eri tyylejä eri puolilla maata.

Myös bojutsu-keppi on erilainen riippuen harrastajan taidoista. Aloittelijalla on useimmiten lyhyempi ja kevyempi keppi kuin taitavammalla harrastajalla. Kepin mitat riippuvat myös siitä, mitä harrastaja etsii: nopeisiin liikeratoihin on omiaan kevyempi ja joustavampi keppi, mutta jos etsitään painoa ja potenssia, on parempi ottaa avuksi raskaampi ja vahvempi keppi. Jotkut käyttävät jopa metallista tankoa treenaamiseen. Japanilaisella ja kiinalaisella bojutsulla ei ole suuria eroja kepin suhteen, mutta sen käyttämisen suhteen kylläkin.

Työnnöt, tasapainottelu ja erilaiset lyönnit yrittävät muistuttaa niin sanottuja “tyhjiä” käsiliikkeitä. Filosofia bojutsun takana on, että keppi on raajojen jatke, joten liikkeiden tulee olla hallittuja ja pehmeitä. Tämän takia bojutsu liitetään usein esimerkiksi karateen ja siinä tehtäviin “tyhjien käsien” taisteluliikkeisiin. Bojutsua voidaan harrastaa ainoana kamppailulajina, mutta myös käyttää esimerkiksi karaten, aikidon tai taijitsun parantamistekniikkana, jota useimmat harrastajat juuri tekevät.

Posted in Blogi