Kendon historiaa ja nykypäivää

Kendo on japanilainen taistelulaji, jota harrastetaan Japanin lisäksi nykyisin ympäri maailmaa. Taistelussa käytetään haarniskoja, joita kutsutaan bōguiksi, ja bambusta tehtyjä miekkoja. Taistelut suoritetaan paljain jaloin. Lajin sääntöihin kuuluu muun muassa hyökkäykset vain tiettyihin kehonosiin ranteissa, päässä ja kropassa. Kaikki edellä mainitut kehonosat ovat haarniskalla suojattuja. Kendon tarkoituksena on muokata mieltä ja kehoa, kehittää sinnikäs sielu, harjoittaa kurinalaisuutta sekä osoittaa kunnioitusta kohteliaisuutta ja ihmiskunniaa kohtaan, vain muutaman esimerkin mainitaksemme lajin tärkeimmistä periaatteista. Monet näistä tavoitteista ovat yleisiä japanilaisissa (ja myös muunmaalaisissa) taistelulajeissa.

Kendon historia on erittäin pitkä. Kyseisen lajin juuret palaavat 1000-luvulle japanilaisen miekan, Shinogin, kehittämiseen. Miekkaa käyttivät Samurait. Muromachi-aikakaudella vuosina 1392-1673 perustettiin lukuisia Kenjutsu-kouluja. Rauhallisempien aikojen alkaessa Japanissa Ken-miekkojen käyttötekniikoita muutettiin tappamistarkoituksesta Katsunin-ken-miekkailufilosofiaan, joka sisälsi miekkailuteorioiden lisäksi käsitteen kurinalaisesta elämästä Samurain tapaan. Kyseisistä teorioista koottiin kirjoja, joita muun muassa Samurait lukivat sisäistääkseen kirjoissa esiintyviä elämänohjeita elämäntapoihinsa.

Ajan kuluessa uusia Ken-tekniikoita syntyi Kenjutsun vierelle. Näiden uusien tekniikoiden listaan kuului Naganuman kehittämä Kendo-gu (haarniska), sekä Shinai-nimisellä bambumiekalla suoritettavat harjoittelumetodit. Kendo-gu ja Shinai ovat nykypäivän kendon syntyperiä. Toisin sanoen (ja nimistäkin päätellen) Kendo-gun ja Shinain syntyessä taistelulaji kendo sai alkunsa.

International Kendo Federation perustettiin vuonna 1970, ja samaan aikaan Tokiossa ensimmäinen pidettiin World Kendo Championship (WKC) -tapahtuma. Vuonna 2012, järjestyksessään jo 15. WKC järjestettiin Italiassa, ja tapahtumaan osallistui miekkailijoita 48 eri maasta ja alueelta. WKC järjestetään kolmen vuoden välein eri maissa. Vuoden 2013 finaali havainnollistaa, kuinka kurinalaista, nopeaa ja keskittymistä vaativaa kendo on. Lisäksi kyseinen taistelulaji ei ole hiljaista puuhaa. Miekkailijat eivät arkaile äänensä käyttämisessä, mikä itse asiassa lisää jännitystä melkoisesti! On myös tavallista, että taistelijat tömistelevät jaloillansa ennen hyökkäystä.

Kendon harjoittajat

Kendoa harrastavia kutsutaan japanilaisessa perinteessä kendōkaiksi. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti henkilöä, joka harrastaa kendoa. Kendon harrastajia on eri tasoisia, ja taitotaso määritellään tasojärjestelmän avulla. Tasojärjestelmä kehitettiin vuonna 1883 ja siinä on 10 eri dan-arvoa. Ensimmäisen danin alla on kuusi alatasoa, jotka tulee suorittaa ennen pääsyä 1-danin tasolle. Ensimmäisen danin jälkeen tulee olla takanaan ainakin vuosi harjoittelua, ennen kuin voi päästä toisen danin tasolle; samalla tavalla 2. danin jälkeen tulee harjoitella ainakin kaksi vuotta, ennen kuin voi nousta seuraavalle dan-tasolle.

Ennen vuotta 1957 (jolloin dan-arvoasteikkoa laajennettiin kymmeneen daniin) käytössä oli 1.-5. danit ja sitä seuraavat opettaja-arvot. Nykyään käytetään enää 8. danin asteikkoa, koska 9. ja 10. kokeita ei enää tarjota. Yhtäkään 10. danin arvotason saavuttanutta kendōkaa ei ole enää elossa, eikä 9. danin arvoisiakaan ole enää montaa jäljellä. Vain viisi kendōkaa on saavuttanut 10. danin arvon, ja he ovat Moriji Mochida, Gorō Saimura, Yūji Ōasa, Kinnosuke Ogawa, ja Hakudō Nakayama.

Muita kuuluisia kendon harjoittajia ovat esimerkiksi Shozo Kato ja Kosei Ichinose. Shozo Kato suoritti vuonna 2010 kahdeksannen danin arvotason tehden itsestään täten kolmannen henkilön Japanin ulkopuolella, joka pääsi läpi vaikean kahdeksannen danin kokeen. NY Daily Newsin mukaan kokeen läpäisemisprosentti on yhden paikkeilla, mikä tekee 8. danin kokeesta Japanin vaikeimman. On siis luonnollisesti valtaisa saavutus päästä 8. danin arvotasolle.

Kosei Ichinose on puolestaan japanilainen kendon harrastaja, joka on tullut tunnetuksi myös pokeritaidoistaan. Tänä vuonna mies valittiin Team PokerStarsiin edustamaan Japania – maa ei ollut koskaan aiemmin ollut edustettuna maailman suurimmassa nettipokerisivustolla. Ichinosen hienoimpiin saavutuksiin kuuluvat Macau Millions, Asia Poker Tour Cebu, Asia Pacific Poker Tour Seoul ja Macau Poker Cup -kilpailuiden ykkössijat.

Ollakseen näinkin vanha ja perinteinen harrastus, kendo ei ole osoittanut jäävänsä unholaan. Itse asiassa, kendoa harrastavien määrä on noussut runsaasti, ja kuten jo aiemmin mainittu, taistelulaji on levinnyt Japanista ympäri maailmaa. Viimeisin WKC-tapahtuman järjestettiin tämän vuoden toukokuussa, joten seuraavaa tapahtumaa saa odottaa kolme vuotta. Sitä odotellessa voi toki seurata muita kansainvälisiä kendokilpailuja netistä, televisiosta, paikan päältä tai vaikkapa YouTubesta.

Posted in Blogi