Judo

Judo on japanilainen kamppailulaji, joka juontaa juurensa jujutsuun. Vuonna 1882 perustettiin Japanissa ensimmäinen judokoulu Jigoro Kanon toimesta. Kano kehitti lajia jujutsun tekniikoiden pohjalta sekä korosti ruumiillisen hyvinvoinnin ja henkisen kehittymisen merkitystä.

Judon perusideana on käyttää vastustajan massaa ja voimaa häntä itseään vastaan. Judossa on kolme pääperiaatetta: maksimaalinen teho, yhteinen hyvä sekä joustavuus. Maksimaaliset tehon periaatteessa harrastajaa opetetaan käyttämään tilanteen vaatima voima, sekä maksimoimaan voimasta saatava hyöty. Yhteinen hyvä tarkoittaa, että kilpakumppania ei vahingoiteta ja loukkaantumisia pyritään kaikin keinoin välttämään. Tämän vuoksi muun muassa heittosuorituksissa heittäjä tukee heitettävän alastuloa. Jigoro Kano piti nöyryyttä tärkeänä osana judoa ja koki, että parhainkaan judoka ei saanut olla ylimielinen.

Judo koostuu tekniikoista, joita ovat heitot, sidonnat, käsilukot ja kuristukset. Heittoja on viittä eri tyyppiä, jotka ovat käsiheitot, jalkaheitot, lonkkaheitot, sekä selälleen ja kyljelleen tehtävät uhrautumisheitot. Judon otteluaika on miehillä viisi minuuttia ja naisilla neljä. Jos pisteet ovat ottelun lopussa tasan, ensimmäisenä seuraavan pisteen suorittanut voittaa. Judon eri tekniikat ovat pisteytettyjä ja ottelun voi voittaa ennenaikaisesti esimerkiksi 10 pisteen ippon heitolla.

Judogi, eli judopuku on vahvaa valkoista tai sinistä puuvillaa, jonka takki pysyy kiinni vyöllä. Lajin tekniikoiden vuoksi on tärkeää että kangas kestää vetämistä, joten judogi on esimerkiksi karateasua (karategia) vahvempi. Judossa vöiden värillä osoitetaan harrastajan taso, ja uuden tason saavuttaminen tarkoittaa tasokokeen läpäisemistä.