Lisäyksiä Kokondon vyökoevaatimuksiin
Seuraavassa on lisäyksiä Kokondon vyökoevaatimuksiin. Lisäykset on tarkoitettu yleisesti, soveltuvilta osin, kaikkia vyöarvoja varten. Aluksi selvitetään lyhyesti Kokondon vyöjärjestelmään liittyviä asioita, sekä käytännön asioita, jotka usein tulevat esille vyökokeiden suhteen. Sen jälkeen esitetään ruskeaa vyötä koskevia tarkennuksia. Lopuksi on listattu Kokondo karaten vyöjärjestelmä, eri vyöarvoihin liittyvät vähimmäisharjoitteluajat, sekä eri vyöarvoihin vaadittavat katat.
Kokondon vyöjärjestelmä
Kokondon vyöarvot on jaettu kyu- ja dan-arvoihin, joita molempia on kymmenen. Jokainen uusi harjoittelija aloittaa valkoiselta vyöltä. Valkoinen vyö ei vastaa vielä mitään vyöarvoa. Ensimmäisenä dan-arvona 1. dan, ja ylimpänä vyöarvona 10. dan. Kaikki dan-arvot pitävät mustaa vyötä. 8. danin ja korkeammat vyöarvot voivat käyttää myös puna-valkoista vyötä.
Suomessa Kokondon harjoittelun aloittaminen on sidoksissa, yleisesti Suomessa kamppailulajeissa käytettyyn, alkeiskurssiin. Muualla maailmassa tällainen alkeiskurssikäytäntö on harvinaisempi. Yleensä uudet harjoittelijat liittyvät sattumanvaraisesti mukaan normaaleihin perusharjoituksiin. Suomen Kokondo seuroissa alkeiskurssi toimii eräänlaisena "esikouluna", joka valmistaa uudet harjoittelijat liittymään sujuvasti normaaleihin harjoituksiin. Tästä johtuen Kokondon alkeiskurssilla opetetaan tekniikoita niin laajasti, että kurssin läpikäyneellä harjoittelijalla on mahdollisuus saavuttaa suoraan 8. kyun vyöarvo.
Toinen asia, joka vaatii tarkennuksen, on alkeiskurssin lopussa järjestettyä vyökoetta seuraava vyökoe. Suomessa on vakiintunut käytäntö, jossa vyökokeet järjestetään puolivuosittain. Kurssia seuraavan noin puolenvuoden harjoittelun aikana opetetaan tekniikoita niin laajasti, että ne kattavat kaikki keltaisen 2. tason vyökokeessa vaadittavat tekniikat. Tästä johtuen on harjoittelijalla, joka on alkeiskurssin lopussa järjestetyssä vyökokeessa suorittanut keltaisen vyön (8. kyu), mahdollisuus saavuttaa suoraan 6. kyu eli keltainen 2. aste. Heikompi suoritus voi johtaa joko vyökokeen hylkäämiseen tai mahdollisesti 7. kyun, keltaisen 1. asteen saavuttamiseen
Vähimmäisajat vyöarvojen välillä
Jokaisen vyöarvon vyökoevaatimuksissa on mainittu kuukausina vähimmäisaika edellisen vyöarvon suorittamisesta. On tärkeää muistaa, että kysymyksessä on vähimmäisaika. Vähimmäisajat viittaavat aikaan, joka voidaan saavuttaa erittäin aktiivisella harjoittelulla. Yleensä vyöarvojen suorittamiseen menee pitempi aika, kuin vaatimuksissa esitetty vähimmäisaika. Tämä yleistys pitää paikkaansa erityisesti 6. kyun jälkeisissä vyökokeissa.
Lisäksi eri vyöarvojen vaatimuksiin on merkitty minimi harjoitusmäärät, jotka vaaditaan ko. vyökokeeseen osallistumiseen. Nämä harjoittelumäärät pohjaavat keskimääräisiin harjoitusaikoihin, joita ko. vyökokeen läpäisseet ovat harjoitelleet.
Muista tyylisuunnista saavutetut vyöarvot
On tilanteita, jolloin aikaisemmin toisessa karaten tyylisuunnassa harjoitellut siirtyy harjoittelemaan Kokondoon. Tällaisessa tilanteessa toisesta karaten tyylisuunnasta saavutettu vyöarvo ei oikeuta samaan vyöarvoon Kokondossa. Mikäli mahdollista (riippuen aikaisemmin harjoitellusta tyylisuunnasta ja siinä saavutetusta vyöarvosta) voi uusi harjoittelija, kuitenkin aloittaa harjoittelun soveltuvalta vyöarvolta. Tämän arvioinnin tekevät seurassa vyökokeista vastaavat henkilöt. Lisäksi, toisesta tyylisuunnasta siirtyneellä harjoittelijalla on aina mahdollisuus aloittaa harjoittelu alkeiskurssilta.
Vaatimusten esitystapa
Vyökoevaatimukset on kirjoitettu japaniksi siltä osin kun se on mahdollista. Tarkennukset ja muut selitykset on kirjoitettu suomen kielellä. Japanin kielisiä termejä voi tarkistaa näiltä sivuilta löytyvästä sanastosta, tai kysyä opettajilta.
Irtautumistekniikat
Irtautumistekniikoiden osalta on ensin ilmoitettu lähtötilanne, jonka perään on esitetty vaadittu vastatekniikka. Mikäli vastatekniikka koostuu useammista eri vaiheista on nämä vaiheet yleensä eritelty karkealla tasolla käyttäen merkintää ">". Irtautumistekniikoiden esitystapa on erittäin yleisellä tasolla. Niitä ei ole tarkoitettu oppimisvälineeksi, vaan muistin tueksi harjoittelussa. Tekniikoiden tarkkaa järjestystä ja ajoitusta voi kysyä opettajilta, sekä tietysti käytävä itse harjoituksissa.
Vaikka itsepuolustustekniikoissa on osittain mainittu asentoja, joita eri tilanteissa käytetään, ei tämä ole kuitenkaan täysin yksiselitteinen alue. Asentoja on mainittu vaatimuksissa, mikäli jokin asento on tietyssä tilanteessa yleensä suositeltava tai oleellinen varsinaisen tekniikan suorittamiseksi. Esimerkiksi, mikäli tekniikassa halutaan kaataa (tachi waza) vastustaja käyttämällä hyväksi zenkutsu dachi asentoa, on se mainittu erikseen. Yleisesti asennot on pystyttävä valitsemaan itse ja käytettävä hyväksi harjoituksissa opittua. Itsenäinen asentojen valinta korostuu ylemmissä vyöarvoissa, joissa oletetaan, että kokelas ymmärtää etäisyyden (ma-ai) merkityksen eri tilanteissa entistä paremmin.
Kata
Vaatimuksissa on listattu tiettyyn vyöarvoon vaadittavat katat (shitei kata). Vihreään vyöhön (5. kyu) ja siitä eteenpäin, myös bunkain, katan käytännön sovellusten, osaaminen kuuluu kata-vaatimuksiin. Vyökokeissa edellytetään, että kokelas osaa perus-bunkain katoihin, jotka ovat kuuluneet edellisen vyöarvon vaatimuksiin. Esimerkiksi vihreän vyön kokeissa on osattava esittää perus-bunkai Pinan shodan (1.) katalle, mutta Pinan sandan (3.) katan bunkaita ei vielä vaadita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että bunkaita ei tarvitse oppia, tai sitä ei opetettaisi aikaisemmassa vaiheessa.
Tekniset ja henkilökohtaiset arvostelukriteerit
Vyökokeisiin osallistuvat arvostellaan kahdella eri asteikolla - teknisellä ja henkilökohtaisella..
Teknisesti vyökokeeseen osallistuvan on tiedettävä ja osattava kaikki ko. vyöarvoon vaadittavat tekniikat, ilman poikkeuksia. Lisäksi harjoittelijan on pystyttävä selviämään erilaisista itsepuolustustilanteista kyseiseen vyöarvoon vaaditulla tehokkuudella.
Henkilökohtaisella tasolla vyökokeeseen osallistuvalta vaaditaan omat henkilökohtaiset mahdollisuudet huomioiden maksimaalista suoritusta. Esimerkiksi iän tai fyysisen tekijän tuoma rajoite suorittaa tietty tekniikka vyöarvon peruslähtökohtien mukaisesti (esim. ushiromawashigerin potkaiseminen päähän) ei estä vyöarvon saavuttamista. On kuitenkin hyvä huomioida, että henkilökohtaisia kriteerejä arvioitaessa käytetään erittäin tiukkaa linjaa.
Yleisesti näiden kahden eri arvosteluasteikon huomioiminen vyökokeissa, viittaa Kokondon perusperiaatteeseen: "Jokainen tekee parhaansa."
Ruskea vyö
Aika, jonka harjoittelija viettää ruskealla vyöllä on varmasti, teknisesti, fyysisesti ja henkisesti, siihen mennessä harjoittelun vaativin ja raskain jakso. Johtuen vaadittavan kehityksen ja uusien opittavien asioiden määrästä, on ruskeassa vyössä ikäänkuin kolme eri "tasoa". Tämä helpottaa kokonaisuuksien omaksumista, ja antaa myös selkeitä välitavoitteita, muuten raskaalle ja välillä epäselvälle harjoittelujaksolle.
Ruskean eri tasojen vaatimuksia ole yksilöity aivan yhtä tarkasti kuin edeltävien vaatimusten tekniikka kokonaisuuksia. Tavoitteena on, että ruskean vyön eri tasoilla harjoittelija kehittyy yleisemmällä tasolla, parantaen aikaisemmin opittua ja löytämällä näistä tekniikoista uusia mahdollisuuksia. Tekniikkavalikoiman laajeneminen painottuu uusien katojen myötä opittavaan bunkaihin. Ruskean vyön tasoilla harjoittelijalta odotetaan itsenäistä kykyä määritellä oman kehityksen suuntaa ja tarvetta painottaa henkilökohtaisesti tärkeitä osa-alueita.
Lopuksi
Kuten tämän artikkelin alussa mainittiin, nämä ohjeet on kirjoitettu yleisellä tasolla antamaan suuntaa. Vyökokeisiin liittyvät asiat selkeytyvät parhaiten aktiivisella harjoittelulla ja ajan kulumisen tapahtuvan henkisen kehittymisen kautta