"Kokondo-karate" Kokondon 20-vuotisjulkaisu
Vasen käsi painaa hyökkääjää, horjuttaen hänen tasapainoaan. Askel eteenpäin ja lyönti, käyttäen hyväksi hyökkääjän omaa liikettä. Painetaan hyökkääjä maahan kuristusotteella. Bunkain käsite alkaa heräillä mielessäni sensei Toropaisen näyttäessä Taikyoku I:n alun itsepuolustussovellusta. Uusi sivu harjoittelijaurallani on kääntynyt Tikkurilan urheilutalolla ymmärtäessäni, että aiemmin pakkopullalta tuntuneella kata-harjoittelulla on keskeinen osa itsepuolustustaidon oppimisessa ja Kokondo-karatessa. On vuosi 1995.
Kata ja bunkai
Kokondossa kata on tärkein yksittäinen harjoittelumuoto, ja ei ole kataa ilman bunkaita. Bunkain tiedostaminen katassa antaa mahdollisuuden tehokkaaseen harjoitteluun ajasta ja paikasta riippumatta. Kataa suorittaessaan harjoittelija pystyy tekemään suuren määrän toistoja erilaisiin itsepuolustustilanteisiin turvallisesti ja tehokkaasti. Mielen ja mielikuvien mukaan saaminen on yksi haastavimmista tavoitteista Kokondo-karaten harjoittelussa. Katat ovat eräänlainen tyylisuunnan tekniikkapankki, jossa pääoma kasvaa sitä käytettäessä.
Tilanteenmukainen ratkaisu
Olen aina uskonut pystyväni puolustamaan itseäni tarpeen tullen, olenhan harjoitellut kamppailulajeja jo kaksitoistavuotiaasta lähtien. Ajatuksissa on usein kuitenkin käynyt, kuinka paljon vahinkoa puolustaminen voisi aiheuttaa: lyönti tai potku päähän hoitaisi kyllä homman, mutta lasku - puhumattakaan moraalisesta krapulasta - voisi olla melkoinen. Hyökkäys ei aina oikeuta tehokkaimpaan ratkaisuun. Äksyilevän humalaisen tarttuessa hihaan on mukavampi jatkaa iltaa jos häirikön voi siirtää vahtimestarin luo ilman, että humalaisen hammaskalusto on hajotettu tehokkaalla kyynärpäälyönnillä.
Kokondo-karatessa harjoiteltavien tekniikoiden monipuolisuus teki minuun suunnattomain vaikutuksen shihan Paul Arelin ensivierailulla, vuonna 1996.
Kokondon harjoittelu alkaa alkeiskurssilla perustekniikoiden opettelulla. Paritekniikoissa keskeisessä roolissa ovat irtautumiset erilaisista otteista, esimerkiksi ranneotteista. Keltaisen vyön toisella tasolla siirrytään itsepuolustustilanteen parempaan hallintaan lisäämällä puolustukseen irtautumisen jälkeen jokin vastatekniikka. Ranneotteisiin opetetaan erilaisia lukkoja, jolloin tilanteen jatkonhallinta on enemmän puolustajan päätettävissä.
Vyöarvon tummuessa opetettavien tekniikoiden määrä kasvaa ja jo opittua opitaan soveltamaan monipuolisemmin. Tilanteenmukaisen itsepuolustuksen palat ovat olemassa, mutta palojen yhdistely todellisessa itsepuolustustilanteessa vaatii harjoittelijalta paljon.. ennen kaikkea paljon harjoittelua.
Pienet asiat ratkaisevat
tekniikan onnistumisen tai epäonnistumisen. On kesäleiri 2002. Olo on melkoisen epämiellyttävä maatessani kasvoillani salin lattialla, molemmat kädet solmussa. Kuulen kuinka shihan Arel selittää keskilinjan käsitettä. Kipu kasvaa ja haron lattiaa jaloillani ilmoittaakseni, että "se" löytyi. Jushin, kuzushi ja shorinji ovat työkaluja, joilla tekniikoita voi hioa paremmaksi vuodesta toiseen. Kokondo vaikuttaa kovin helpolta, kun Kokondon perustaja shihan Paul Arel siirtää lähes kaksi kertaa oman kokoista vastustajaa pienellä ranneliikkeellä, jota harjaantumattomampi silmä ei edes huomaa.
Jushin on merkittävin yksittäinen tekninen piirre, joka muokkaa Kokondon tekniikoita. Kokondossa jushin tarkoittaa vastustajan kehon jakamista neljänneksiin, pysty- ja vaaka-akselin mukaisesti. Näiden neljännesten avulla voima ja liike-energia suunnataan vallitsevan tilanteen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti.
Kuzushi tarkoittaa vastustajan tasapainon horjuttamista ja sillä pyritään luomaan ja säilyttämään liikettä kamppailutilanteessa. Tehokas kuzushin käyttö voi helposti tehdä eron menestyksekkään ja epäonnistuneen itsepuolustuksen välillä.
Shorinji viittaa kiinalaisten kamppailutaitojen piirteisiin, joissa pyöreät ja suoraviivaiset liikeradat ovat loogisessa suhteessa toisiinsa. Pyöreitä tekniikoita voidaan hyödyntää esimerkiksi liike-energian suunnan muuttamiseen ja suoraviivaisia tekniikoita tehokkaaseen vastaiskuun.
Edistynyt tekniikka on hyvin harjoiteltu perustekniikka
"Syvemmät asennot!", "Uudestaan, nopeammin ja terävämmin!", "Nähkää vastustaja!" ohjeistaa sensei Patronen keskiviikkoiltana Rajatorpan kalliosuojassa. On vuosi 2003. Tänään tuntui siltä, että perustekniikat onnistuvat hyvin ja käytin niitä monipuolisesti myös itsepuolustuksessa, puolustautuessani useita hyökkääjiä vastaan. Mielihyvän tunne on melko harvinainen, koska edistyminen harjoittelussa asettaa riman omalla kohdalla aina vain korkeammalle. Toistoilla tekniikoista tulee toinen luonto ja niiden toimivuus pimeällä kadulla, yllättävässä ja epämiellyttävässä itsepuolustustilanteessa on todennäköisempää.
Paul Arel on sanonut: "Edistyneemmät tekniikat eivät ole sen kummempia kuin täydellisempiä perustekniikoita, joita on harjoiteltu tuhansia kertoja". Samaa tekniikkaa voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi uchi-uke voi toimia tilanteen salliessa torjunnan lisäksi niin lyöntinä, lukkona kuin irtautumisenakin. Tekniikat ja erilaiset harjoittelumuodot tukevat loogisesti toisiaan, jolloin lopputulos on enemmän kuin osiensa summa.
Jutsu vs. do
Kokondo on karatejutsu-järjestelmä, eli sen päätavoite on realistinen itsepuolustustaito. Karate-do:ssa taas ensisijaiseksi tavoitteeksi koetaan henkinen kehittyminen. Henkinen kehitys voisi tarkoittaa vaikkapa tasapainoista, ympäristön kanssa sopusointuista ajattelua ja toimintaa. Asennoitumiseni arkeen on muuttunut Kokondo-harjoittelun myötä ja koen, että myös henkinen kehittyminen on olennainen osa harjoittelua. Toinen pohtii asioita aurinkotuolissa, toinen pianoa soittaessaan. Itselläni Kokondo-harjoittelu on mielekäs ja tehokas väline.
Samoihin asioihin törmää sekä salilla että salin ulkopuolella. Huomaan päivittäin yhtäläisyyksiä harjoitteluni, opettamisen ja muun elämän välillä. Arki tukee harjoittelua ja harjoittelu muita elämän osa-alueita hyvin moninaisesti. Selittäessäni kollegalle projektin etenemistä, kerron hänelle ensin olennaisimmat asiat ja tarkennan kuvaustani kun näen hänen ymmärtävän kertomani. Muutama palkitseva lause kaksivuotiaalle pojalleni Santerille ja onnistumisen riemun voi lukea hänen kasvoiltaan.
Jokaiselle harjoittelijalle Kokondo merkitsee jotakin ainutlaatuista. Edellä mainittu on vasta raapaisu siitä, mitä Kokondo-harjoittelu minun mielestäni on ja mitä se minulle merkitsee. Kokondo vaatii, mutta myös antaa harjoittelijalle paljon useimmiten samassa suhteessa. Parhaansa tekeminen ja Code of Bushido luovat hyvät raamit harjoittelulle, arjelle ja rakentavalle itsetarkkailulle. Reippaassa ja kannustavassa ilmapiirissä on mukava hikoilla ja huomata itsensä ja kanssaharjoittelijoiden kehittyvän.
Kokondo sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta ja seurassamme harjoitteleekin hyvin erilaisia harjoittelijoita. Reipasta harjoitteluasennetta!
Teksti: Kimmo Kokkonen