"Kata - työväline tehokkaan itsepuolustuksen oppimiseen" Kokondon 20-vuotisjulkaisu
Tämän artikkelin alkuperäinen otsikko piti olla: "Kata ja bunkai." Mielestäni se ei ollut hyvä. Ei ole erikseen kataa ja bunkaita, on vain kata-harjoittelua, tai oikeastaan on vain karaten harjoittelua. Kumpikin osa, kata tai bunkai, on merkityksetön ilman toista. Tässä artikkelissa haluan esitellä erilaisia näkemyksiä liittyen katan harjoitteluun, ja kertoa muutamista omista kokemuksistani.
Asenteet katan harjoitteluun vaihtelevat. Eräät harjoittelija vannovat totaalisesti katan nimeen, hyläten kaikki muut harjoitusmenetelmät. Toisessa ääripäässä kata koetaan antiikkisena harjoittelumenetelmänä, millä ei ole mitään tekemistä modernin kamppailun realiteettien kanssa. Huolimatta kaikista erilaisista näkemyksistä, uskon katan harjoittelun olevan tärkeä osa karatea, mikäli päämääränä on tehokkaan itsepuolustustaidon omaksuminen. Samalla kata tarvitsee rinnalleen myös muita karaten harjoitusmuotoja.
Geir Större sanoo kirjassaan Karate Kata Training: "Katan näkymätön vastustaja olet sinä itse" Suurin syy kata-harjoitteluun turhautumiselle ja sen aliarviomiselle löytyy monesti harjoittelijasta itsestään. Normaalit mielikuvat ja useimmiten käytetyt katan harjoitusmetodit saattavat todellakin tehdä kataharjoittelun turhaksi. Heikoimmillaan kata-harjoittelu saatetaan tehdä irrallisena koreografiana, joka tähtää ainoastaan vyökoevaatimusten täyttämiseen. Ensimmäinen ja kenties suurin sudenkuoppa on eristää katan harjoittelu irralliseksi osaksi muusta harjoittelusta. Kaikkien eri harjoitusmuotojen: perustekniikan, ottelun, katan ja asetekniikan, kuuluu tukea toisiaan ja niiden välinen yhteys on pystyttävä näkemään ilman kummempia aasinsiltoja. Hyödyllinen kata-harjoittelu on monipuolista, kovaa, ja vaatii erityisesti oman ajattelun muokkaamista ja laajentamista.
Mitä kata on?
Määritelmistä Katalle on annettu lukemattomia määritelmiä, joista suuri osa on kovin vajaita: ennalta määrätty liikesarja, taistelu kuvitteellisia vastustajia vastaan, tanssinomaista karateliikkeiden suorittamista. Minusta kataa, sen harjoittelua ja mahdollisia hyötyjä ei voi mitenkään pukea sanoiksi, se täytyy kokea itse - hien, veren, kyyneleiden, turhautumisen - ja onnistumisen - kautta.
Huolimatta tehtävän vaikeudesta yritän lyhyesti määritellä mitä kata ja bunkai tarkoittavat. Toivon kuitenkin, että muistat aikaisemmin mainitun. Kirjallinen esitys ei voi korvata käytännön harjoittelua ja kokemuksia.
Kata voidaan tulkita ennalta määrätyksi yhdistelmäksi erilaisia kamppailutekniikoita. Se on kehittäjänsä (kehittäjiensä) henkilökohtainen tulkinta tärkeistä kamppailutekniikoista. Useimmiten se on vielä vuosien saatossa saanut vaikutteita useilta muilta henkilöiltä alkuperäisen kehittäjän lisäksi.
Vaikka kata sisältää tekniikkaa, on siinä myös valtava määrä erilaisia taktisia sovelluksia. Ei ainoastaan yhtä vaan myös useampia hyökkääjiä vastaan. Kata ei kuitenkaan ole jotakin, joka "kokonaisuudessaan" tehdään itsepuolustustilanteessa. Se on enemminkin kokoelma erilaisia tilanteita, jotka on yhdistetty yhdeksi sujuvaksi harjoitteeksi.
Vaikka itse koen katan erityisesti oleellisena työkaluna realistisen itsepuolustuksen oppimiseksi, kata vaikuttaa myös muilla alueilla. Se on oiva fyysinen harjoite, joka harjoittaa kehoa tasapuolisesti ja turvallisesti. Lisäksi kata on henkisen kehityksen työkalu. Se vaatii harjoittelijalta kokonaisvaltaista keskittymistä, joka antaa mahdollisuuden tehokkaaseen henkiseen kehitykseen.
Bunkai
Bunkai on katassa olevien liikkeiden, asentojen, taktiikan ja rytmityksen käytännön soveltamista. Suuri osa näistä tekniikoista vaikuttaa ulkoisesti torjunnoilta, potkuilta ja lyönneiltä. Mukana on myös muuntyyppisiä tekniikoita, joita ei voi suoranaisesti ryhmitellä edellämainittuihin kolmeen kategoriaan.
On tärkeää huomata, että samalla liikkeellä on lähes aina useita eri sovelluksia. Tämä on eräs katan tai yleisemmin karate-tekniikoiden suuria etuja. Sama tekniikka, jonka oppimiseen on uhrattu paljon aikaa, ja jonka liikerata on painunut harjoittelijan lihasmuistiin, soveltuu useisiin eri tilanteisiin. Sama liikerata voi toimia niin torjuntana, iskuna, kaatona tai vaikkapa nivellukkona. Monipuolinen tekniikoiden soveltaminen vaatii harjoittelijalta usein paljon aikaa ja kykyä vapauttaa rajoittuneet ajatukset näkemään tekniikan mahdollisuudet laajemmassa valossa.
Itsenäinen kyky soveltaa tekniikoita laajemmin vaatii voimantuoton ja kamppailun peruslainalaisuuksien hyvää ymmärtämistä. Kokondossa voimantuotto on jaettu kolmen peruskäsitteen alle: kuzushi, jushin ja shorinji. Hyvän ja oleellisen lisän toimivan bunkain harjoitteluun tuovat vahva ymmärrys etäisyyden (ma-ai), valppauden (zanshin) ja kontrollin (kime) soveltumisesta kyseessä olevaan kamppailutilanteeseen.
Oppiminen ja harjoittelu
Katan harjoittelu voidaan jakaa eri osiin. Asiaa voi havainnollistaa esimerkiksi ajan suhteen, oppimiskäyrällä. Kaikki alkaa luonnollisesti liikesarjan ulkoisen muodon oppimisesta, jota seuraa sovellusten, eli bunkain harjoittelu. Seuraavaksi pyritään soveltamaan opittua käytännön kamppailutilanteeseen. Aluksi rauhallisella tempolla, pyrkien kohti täyttä nopeutta ja kaikin osin mahdollisimman todenmukaisia kamppailutilanteita. Toisinaan saatetaan aloittaa harjoittelu sovelluksen - bunkain - harjoituksesta. Välillä tämä auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään, muuten niin abstraktien, liikkeiden suorittamista.
Jotta katasta kehittyisi hyvä kokonaisuus, ei pelkkä katan yksipuolinen toistaminen riitä. Ei riitä myöskään bunkain harjoittelu. Rinnalle tarvitaan muita harjoitusmuotoja: perustekniikkaa, ottelua, aseharjoittelua ja ennaltamäärättyjä yhden- ja kolmen askeleen pariharjoituksia. Lisäksi tarvitaan fysiologisia ominaisuuksia täydentäviä harjoituksia. Venyttely ja erilaiset lihaskuntoharjoitukset auttavat kehoa. Mieltä pitää myös yrittää kehittää. Vaikka normaali harjoittelu jo sinällään kehittää harjoittelijan henkistä kapasiteettia, psyykkeen kehittämiseksi voi harkita myös erilaisia keskittymis- ja hengitysharjoituksia.
Jos kata-harjoittelu on yksipuolista ja liian suoraviivaista, jää itsepuolustaito verrattain vajavaiseksi. Seuraava analogia kuvastaa tällaisen harjoittelun mahdollisia riskejä:
"Eräässä toimistorakennuksessa oli opeteltu täsmälliset toimenpiteet tulipalon varalta. Tulipalon sattuessa rakennuksessa työskentelevien henkilöiden kuului poistua rakennuksesta ennalta määrättyjä poistumisreittejä pitkin. Pahaksi onneksi kyseisessä rakennuksessa sattui myöhemmin tulipalo, ja tiettyä poistumisreittiä käyttäneiden henkilöiden varauloskäynti oli takalukossa. Voimakkaiden stressireaktioiden varassa olleet työntekijät yrittivät epätoivoisesti loppuun asti runnoa vahvaa ovea auki, sillä seurauksella, että he menehtyivät tulipalossa. Myöhemmät tutkimukset osoittivat, että lähettyvillä oli toinen ovi, joka olisi ollut auki ja pelastanut heidän henkensä. Mikäli pelastussuunnitelma ja koulutus olisi sisältänyt vaihtoehtoisen ratkaisun, olisi lopputulos saattanut olla toisenlainen."
Edellinen esimerkki kertoo kiistattomasti monipuolisen harjoittelun merkityksen. On tärkeä huomata, että ei tarkoita tässä monipuolisella harjoittelulla lukemattomien eri harjoitusmuotojen hyväksikäyttöä. Tarkoitan oikeanlaisen ajattelumallin omaksumista, jossa ei kangistuta kaavoihin - kukapa tietäisi täsmällisesti tositilanteessa sattuvan hyökkäyksen olemuksen.
Kamppailutilanteessa edellinen tarkoittaa kykyä siirtyä tekniikasta toiseen sujuvasti. On enemmän kuin todennäköistä, että jos jokin tekniikka ei toiminut ensimmäisellä yrittämällä, niin se ei toimi seuraavallakaan kerralla. Kamppailutilanteessa ei saa jäädä lukkoon, vaan on pystyttävä sujuvasti siirtymään tilanteesta ja tekniikasta toiseen - huolimatta todennäköisistä epäonnistumisista. Tästä johtuen myös katoja on harjoiteltava monipuolisesti, ne on osattava "unissaankin" etu- ja takaperin. Lisäksi on pystyttävä sujuvasti vaihtamaan katasta toiseen ja pystyttävä yhdistelemään eri liikekokonaisuuksia tilanteen vaatimalla tavalla.
Katat voisi rinnastaa matematiikan tai fysiikan kaavoihin, koska niiden avulla voidaan ratkaista erilaisia ongelmia. Käytännössä ongelmat vaativat kuitenkin soveltamista, opitun vapaata yhdistelyä kyseiseen ongelmaan. Samalla tavoin katoja ja niiden sisältämää tekniikkaa on opittava yhdistelemään vapaasti ja soveltamaan tilanteisiin. Tämä vaatii monimuotoista harjoittelua, jossa toistoilla on suuri merkitys. Jotta opittua voisi soveltaa luontevasti, on myös harjoitelussa toisinaan pyrittävä pois suoraviivaisesta toistamisesta. Voit esimerkiksi yhdistellä eri katojen liikkeitä, tehdä katoja.
Tulokset
Katan harjoittelu on hidasta ja tuloksia saa odottaa kauan. Onko kaikki siihen urhattu aika ja vaiva sen arvoista?
Hyvänä viitteenä voisi varmasti käyttää entisajan harjoittelijoita, jotka harjoittelivat säilyäkseen hengissä. Kamppailulajit olivat heille eräänlainen henkivakuutus. Mielestäni olisi verrattain naivia väittää, että heille ei tullut muitakaan harjoittelumenetelmiä mieleen, ja he sen vuoksi käyttivät kata-harjoittelua aktiivisesti hyväkseen. Aikaisemmin harjoiteltiin myös muilla tavoilla, mutta monia tekniikoita ei voinut tehdä täysipainoisesti parin kanssa. Se olisi saattanut johtaa parin loukkaantumiseen tai pahimmassa tapauksessa menehtymiseen.
Usein toistettu lausahdus: "Ei ole niin tärkeää mitä harjoittelee, vaan kuinka harjoittelee.", pitää varmasti melko hyvin paikkaansa. Mikään harjoittelumenetelmä on tuskin absoluuttinen tie onneen. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että oikealla tavalla harjoiteltuna ainakin kataharjoittelu on oleellinen työkalu hyvän itsepuolustustaidon oppimisessa.
Teksti: Vesa Toropainen