"Jushin - keskilinja, tekniikan tukipilari" Budoka-lehti
Eri kamppailulajeissa on usein pitkälle vietyjä teorioita ja käsitejärjestelmiä. Niillä on tarkoitus mallintaa kamppailun tekniikkaa ja taktiikkaa. Usein tällaiset teoriat ja käsitteet toimivat kamppailujärjestelmän viitekehyksenä, johon kyseinen järjestelmä perustuu. Lisäksi usein samoja asioita harjoitellaan eri järjestelmissä eri nimellä. Toisinaan tiettyjä menetelmiä sovelletaan tiedostamatta.
Näiden käsitejärjestelmien osalta on harvemmin kyse maailmaa mullistavasta tai salaisesta opista. Kysymyksessä lienee useimmiten vain täsmällinen ja loppuun asti mietitty tapa tehdä jokin asia. Myöskään tässä artikkelissa käsiteltävä jushin ei ole salainen tai mystinen tekniikka. Luultavasti asiaa ei kuitenkaan ole tässä muodossa juurikaan käsitelty länsimaisessa kamppailulajeja koskevassa kirjallisuudessa tai muissa esityksissä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseessä on kuitenkin yllättävän tehokas työkalu vahvistamaan kaikkia eri tekniikoita, joita kamppailussa yleisesti käytetään.
Viimeaikoina esillä ovat olleet varsinkin erilaiset hermopisteitä ja yleistä taktiikkaa koskevat aiheet. Nämä alueet ovat varsin tärkeitä, ja osa kokonaisvaltaista järjestelmää. Tässä artikkelissa on tarkoitus lähestyä kamppailutaitojen teorioita hieman eri suunnasta - fyysisestä voimantuotosta ja voiman suuntaamisesta.
Taustaa erilaisista keskilinja-käsitteistä
Keskilinja-käsite on tuttu useissa järjestelmissä. Aikidossa energiaa pyritään suuntaamaan pois omasta keskustasta (Dynamic Sphere). Kiinalaisessa Wing Chun - kung fussa hyökkäykset pyritään puolestaan kohdistamaan vastustajan keskilinjalle. On myös järjestelmiä, joissa pyritään hyökkäämään vastustajan keskilinjan sivusta, jolloin puolustuksen oletetaan olevan heikompi.
Usein on kuitenkin kysymys yksittäisestä keskilinjan soveltamisesta vain tiettyyn osaan tekniikoita tai taktiikkaa.
Jushin-kasitteen taustoista
Japaninkielinen sana jushin viittaa keskustaan ja sydämeen. Useissa vanhoissa japanilaisissa jujutsu-järjestelmissä ja muissa taistelutaidoissa, sekä kiinalaisissa kamppailulajeissa se on ollut keskeisessä asemassa puhuttaessa voimantuotosta ja energian suuntaamisesta optimaalisella tavalla.
Kokondo-karateen ja Jukido-jujutsuun keskilinja juontaa Sanzyu ryu -jujutsusta ja eräistä muista japanilaisista taistelutaidoista.
Keskilinjan sijasta olisi oikeampaa puhua monikossa keskilinjoista, sillä kamppailutilanteen muuttuessa myös keskilinjat muuttuvat. Käsitteen alle jää kolme eri sovellusta: vaaka-, pysty- ja kolmiokeskilinja.
Kamppailutilanteet ovat useimmiten luonteeltaan varsin liikkuvia - useita asioita voi tapahtua yhtä aikaa ja lisäksi tilanteessa voi olla useampia vastustajia. Näistä asioista johtuen myös keskilinjat muuttuvat jatkuvasti. Lukkotekniikassa voidaan siirtyä esimerkiksi vaakalinjalta pystylinjalle.
Tilanteen muuttuessa energia pyritään kohdistamaan jatkuvasti siinä kulmassa, jossa se aiheuttaa tehokkaimman vaikutuksen. Yleisenä tavoitteena on suunnata voima siten, että vastustajan on mahdollisimman vaikea joustaa pois tekniikan alta.
Jujutsu-tyyppisissä lukkotekniikoissa tekniikka kohdistetaan siten, että vastustajan kokema kipu on mahdollisimman suuri. Toisaalta karaten lyönneissä, iskuissa ja potkuissa pyritään hyökkäämään kulmassa, jossa vastustajan on mahdollisimman vaikea väistää tekniikkaa edes osittain, samalla energia pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi.
Jushin tarvitsee luonnollisesti avukseen muita kamppailulajeille tyypillisiä strategioita. Näistä voidaan mainita ainakin horjuttaminen (kuzushi) ja kehon liike (tai sabaki). Nämä voimantuoton strategiat yhdistettynä taktiikkaan, eli varsinaisiin tekniikoihin, johtavat osien summaa parempaan lopputulokseen. Judon perustajan Jigoro Kanon sanoja mukaellen: "Tavoitteena on mahdollisimman suuri tulos mahdollisimman pienellä panostuksella."
Keskilinjan kolme sovellusta
Hyökattäessä esimerkiksi erilaisilla lyönneillä tai potkuilla, tekniikat pyritään kohdistamaan kohti vastustajan keskilinjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä kulmaa, jossa vastustajan keho joutuu vastaanottamaan energian mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ilman mahdollisuutta "luistaa" tekniikan alta.
Erilaisissa heitoissa tavoitteena on murtaa vastustajan keskilinja. Tässä keskilinja voidaan nähdä vastustajan painopisteenä. Painopisteen murtaminen on tavoitteena varmasti kaikissa järjestelmissä, joissa heittoja käytetään, erona voi olla se kulma, jossa keskilinja murretaan ja miten siihen päästään käsiksi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Keskilinjalla pysyminen on kolmas teorian soveltamismuoto. Tätä käytetään hyvaksi erityisesti erilaisissa hallintaotteissa. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää suunnata energia kohti vastustajaa jatkuvana prosessina ja oikeassa kulmassa. Kamppailutilanteessa on myös ensiarvoista tehdä tämä nopeasti, muuten vastustaja saattaa päästä pakenemaan hallintaotteesta.
Yhteenveto
Tästä artikkelista oli varmasti tunnistettavissa monia tuttuja käsitteitä, joita sovelletaan monissa eri taistelutaidoissa. Tässä mielessä jushin ei ole ihmeellinen asia. Lisähyöty löytyy jushinin kokonaisvaltaisesta soveltamisesta kaikkiin tekniikoihin.
Kamppailulajeihin on esitetty monia hyödyllisiä strategioita, jushinin tarjoama lisä on sen yksinkertaisessa mahdollisuudessa soveltua lähes kaikkiin perinteisiin taistelutaitoihin. Kaikissa kamppailujärjestelmissä painopiste on yksi kulmakivistä tekniikoiden oikeassa suorituksessa. Perimmiltään jushin-käsitteessä on nimenomaan kysymys hyökkäyksestä kohti painopisteen keskustaa.
Karatessa jushin auttaa määrittelemään mikä hyökkäys olisi optimaalinen missäkin tilanteessa. Lisäksi se tarjoaa sekä fyysisen että älyllisen haasteen löytää keskilinjan sovellus eri tyylisuuntien tekniikoista ja katoista. Yhtälailla jushin-käsite on suoraan sovellettavissa aikidon perusperiaatteisiin: sisäänmenoon (irimi) ja kääntymiseen (tenkan). Judossa keskilinja voi auttaa määrittelemään mikä on tehokkain tie horjutuksesta (kuzushi) varsinaiseen heittoon (kake). Samalla tavoin vastaavan logiikan voi löytää muistakin lajeista. Kuten mistä tahansa taistelutaitoihin liittyvästä asiasta, myös jushinista ja sen soveltamisesta omaan harjoitteluun, saa parhaan käsityksen tutustumalla aiheeseen asiantuntevan opettajan johdolla.
Kuka tarvitsee Jushinia? Mikäli arvelet, että olet kamppailutilanteessa aina se fyysisesti vahvempi ja kovempi, jushin-käsitteeseen tutustumiseen ei varmaankaan kannata hukata aikaa, mutta jos arvelet, että joku toinen saattaisi olla vahvempi
Usein sanotaan, että on turha teoretisoida, koska käytäntö on kovin erilaista. Tosiasia lienee kuitenkin se, että ilman teoriaa ja tekniikkaa itsepuolustus ei ole kuin tavallista tappelua ja väkivaltaa korkeammalla tasolla.
Vaikka tässä artikkelissa onkin esitelty ainoastaan keskilinjaa, ei varmasti ole yhtä oikeaa ja absoluuttista totuutta kuinka jokin asia pitäisi tehdä. Monet asiat vaikuttavat lopputulokseen: harjoitelleen avoimin mielin, mutta kuitenkaan ryntäilemättä joka suuntaan.
Teksti: Vesa Toropainen